Lievestuoreen Liisa

Tyttö tehtaan varjoista, Lievestuoreen Liisa, Sievin Suomen marjoista. Kun tehdas avas porttinsa mä liksaa jälleen sain. Ja kisakurren lavalta sut Liisa tanssiin hain.

Sä kuuluisin ja kaunein olit varmaan näillä main. Me tanssin jälkeen haaveilimme kauan rinnakkain. Ja katsoimme likaojan juoksuun. Sen kuohuissa rakkaus soi. Sun hurmaavan hajuvetes tuoksu. Se varmuuden leivästä toi.

 

Kai kahden onni kukoistaa myös tunkiolla voi. Kun viemärikin meille pelkkää onnen kieltä soi. Sen kuohut loivat varmuutta ja tuoksu turvaa toi. Kun tehtaan takaa kimmelteli uusi aamunkoi. Me katsoimme likaojan juoksuun. Sen kuohuissa rakkaus soi. Sun hurmaavan hajuvetes tuoksu. Se varmuuden leivästä toi.

 

Kun Liisan saatoin kotiin, portilla mä suukon sain. Hän kuiskas hiljaa: "Tehdas haiskoon, leipää tuo se vain". Kun syksy riipoi lehdet puista Liisan vihdoin nain. Ja viemärille astelimme usein rinnakkain. Me katsoimme likaojan juoksuun. Sen kuohuissa rakkaus soi. Sun hurmaavan hajuvetes tuoksu. Se varmuuden leivästä toi. Lievestuoreen Liisa. Tyttö tehtaan varjoista.” -Wexi Salmi-

https://www.youtube.com/watch?v=t4OI1yClTEY 

https://www.youtube.com/watch?v=blKu1L-lR5A 

 

1971 Irwin Goodman levytti hittikappaleensa ”Lievestuoreen Liisa”. Kappale kertoo tehtaalla työskentelevästä Liisa-nimisestä tytöstä, johon laulun kertoja oli rakastunut, mutta ennen kaikkea siitä, miten tehtaan hajut olivat toimeentulon lähteenä. Tehdas olikin toiminta-aikanaan Laukaan suurimpia työnantajia ja näin antoi elantonsa lukuisille perheille. Laulun sanoituksessa nuoripari haaveilee onnellisena likaojan varressa. Yhä avioparinakin he astelevat rinnakkain viemärille. Kappaleen romanttinen sanoitus luo suuren kontrastin siinä kuvatun haisevan tunkion kanssa

 

Laulun myötä Liisasta tuli Lievestuoreen nimikkotyttö ja Liisan Höylät -tapahtuma. Kyseisen tapahtuman yhteydessä on valittu Lievestuoreen Liisa, joista tunnetuin on ollut meloja ja olympiavoittaja Sylvi_Saimo.

 

Lievestuoreen selluloosatehdasta voisi kuvailla aikansa ”talvivaarana”. Kyseinen sulfaattiselluloosatehdas toimi Haarlan selluloosatehtaana 1927 – 1967 ja Keski-Suomen Selluloosa Oy:na 1971 – 1985. Tehdas näyttäytyi ”talvivaarana” 60 -luvulla ja Ysitietä ajavat tunnistivat sen lipeälammen kuuluisan kuvottavasta hajusta. Selluloosanvalmistuksessa syntynyttä jätelipeää puskettiin lampeen vuosien ajan.

Rafael Haarla

Jyväskylään liitetyn Korpilahden maisemissa maaliskuussa 1876 syntyi poika nimeltä Toivo Rafael Valdemar Haarla. Toimelias nuorimies aloitti liikemiesuransa 18 vuotiaana perustamalla ensimmäisen sekatavarakauppansa Korpilahdelle. Meille kansalaisille hänen nimensä tuli tunnetuksi koulujen ruutuvihkojen takakannen logossa. Haarla perusti paperinjalostustehtaita, jossa valmistettiin lehtiöitä, kirjekuoria ja paperipusseja. Raaka-aineen turvaamiseksi Rafael Haarla perusti selluloosatehtaan Lievestuoreelle vuonna 1927, koska alueelta oli saatavissa raakapuuta, joka voitiin uittaa edullisesti tehtaalle. Tehdas valmisti aluksi sulfaattiselluloosaa, kunnes 50-luvulla siirryttiin sulfiittiselluloosan tuottamiseen. Haarlan sivutoimena Lievestuoreella orasti 1933 perustettu Spriitehdas, jonka yövuorolaisten puuhista liikkuu jos jonkinlaisia hämäräperäisiä tarinoita.

 http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4218 

haarla-pekka-rafael sai kauppaneuvoksen arvonimen 1924. Hän tuli tunnetuksi myös 1920- ja 1930-lukujen oikeistoradikalismin tukijana ja rahoittajana sekä Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä ja presidentin valitsijamiehenä vuoden 1931 vaaleissa. Haarlan kulttuuriperimän vaaliminen näkyy useissa arvokohteessa, joista mainittakoon Laukon kartano, Haarlan palatsi, Haarlanlinna, Hämeensillan Pirkkalaisveistokset, Virkaniemen huvila. Rafael Haarla kuoli helmikuussa 1938.

Sellutehdas ja Lievestuoreenjärvi

Lievestuoreen järvi on Suomen kuudenneksi syvin sisävesijärvi. Syvimmiltä kohdaltaan 83 metriä.

Lievestuoreenjärven juuret ovat peräisin jo jääkauden ajalta. Tuolloin järvi oli hautautunut kilometrien paksuisen jään alle ja tuon valtavan massan alla järvi muokkaantui vähitellen nykyiseen muotoonsa. Jääkauden väistyessä alkoi mereinen kausi. Mannerjään vetäytyessä maa kohosi, minkä seurauksesta järvi kuroutui irti merestä ja Lievestuoreenjärvi sai syntynsä. Asutusta järven rannoille alkoi virrata noin 100 eKr., sillä järvi tarjosi runsaan kalakannan. Lievestuoreenjärvi on suurikokoinen järvi, noin 15 kilometriä pitkä ja paikoin 5 kilometriä leveä. Järvi on pohjois-eteläsuuntainen, mikä aiheuttaa tuulisuutta. Ainoat tuulelta suojaavat alueet järvessä ovat saaret, kuten sen keskellä sijaitsevat Mustatsaaret. Lievestuoreenjärvi on yksi Suomen tyypillisistä oligotrofisista eli karuista ja niukkaravinteisista järvistä.”

http://www.peda.net/verkkolehti/laukaa/lievestuore/

 

Lievestuoreen Sellutehtaalta laskettiin myös huonosti suodatettua jätevettä viereiseen, Päijänteeseen johtavaan Lievestuorejärveen. Veden laatu alkoi heikentyä, kalakannat vähentyä ja järvi jouduttiin asettamaan uimakieltoon. Järven vesi ei lopulta enää kelvannut edes tehtaan omaan käyttöön raakavedeksi. 50 – 60 -luvun vaihteessa paranneltiin tilannetta rakentamalla 9,5 kilometriä pitkä kalliotunneli, jota pitkin tehdas sai käyttövetensä Kynsivedestä.

 

Haarla-yhtymä sulki tehtaan kesäkuun ensimmäinen päivä 1967 tuotannollisista ja tiukentuneista ympäristönsuojelun määräyksistä johtuen. Lievestuore ja selluloosatehdas saivat runsasta julkisuutta sen ajan massiivisesta irtisanomisesta, kun 500 tehtaan työntekijää menetti työpaikkansa. Silloin ei ollut tarjolla valtion avustuksia uudelleen työllistymiseksi tai kriisiapua elantonsa menettäneille perheille.

 

Sahateollisuuden Sivutuoteyhdistyksen omistama Sivutuote Oy käynnisti tehtaan uudelleen 1971. Toiminta kuitenkin pysäytettiin pian sen aiheuttamien ympäristöongelmien takia. Tästä suivaantuneena työntekijät valtasivat tehtaan ja päättivät jatkaa toimintaa omalla vastuullaan. Tämä vaihe jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi.

 

1976 Sivutuote Oy osti tehtaan koko osakekannan Keski-Suomen Selluloosa Oy:ltä. Mittavan uudistusohjelman myötä tuotanto tehostui, selluloosan laatu parani ja 80 -luvun alussa tehtaassa työskenteli parisensataa työntekijää. Muutaman vuoden toiminnan aikana synkät pilvet laskeutuivat jälleen tehtaan ylle. Sivutuote Oy jäi kiinni tehtaalta otettujen vesinäytteiden väärentämisestä. Tehdas velvoitettiin maksamaan suuret korvaukset Lievestuoreen järvitoimikunnalle, kalastuskunnille ja valtiolle, koska sen jätepäästöt olivat tuplasti lupaehtoja suuremmat. Tehtaalle asetettiin miljoonan markan uhkasakko, ja sen oli käynnistettävä investointiohjelma tehtaan päästöjen saamiseksi lupaehtojen mukaisiksi.

 

Investoinnit, kuten pesimö ja ilmastoinnit söivät tehtaan taloutta merkittävästi, ja Keski-Suomen Selluloosa Oy jätti konkurssianomuksen 1985. Tehdas myytiin syyskuussa 1985 Rauma-Repolalle ja Metsä-Botnialle. Lievestuoreen tehtaan toiminta päättyi lopullisesti 5. syyskuuta 1985, ja tällöin 167 henkilöä menetti työpaikkansa.

 

Tehtaan rakennukset räjäytettiin 4. syyskuuta 1995, lähes päivälleen kymmenen vuoden kuluttua tehtaan lakkauttamisesta. Muistoksi tehtaasta on jäljellä vain savupiipun tynkä. Koivusuon lipeälampi on peitetty maalla ja se toimii nykyisin ulkoilualueena. Lievestuoreenjärven tervehtyneestä vedenlaadusta kertoo vain puhtaassa vedessä viihtyvät ja lisääntyvät lohi ja muikku.

Lievestuoreenjärvi on suosittu virkistyskäytössä, ja se tarjoaa useita uimapaikkoja rantoineen, hyvän kalastusveden ja veneily mahdollistaa retkeilyn upeille ja viihtyisille saarille. Pidempää veneilyä haavelevalle pääsyn Päijänteelle ja Keitelejärvellekin. Lievestuoreenjärven tulevaisuus näyttää valoisalta. Suurempia ympäristöuhkia ei ole lähettyvillä ja myös varsin monipuolinen järvieliöstö voi hyvin.

Liepeen taajama

Lievestuore on taajama Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Asukkaita on tällä hetkellä noin kaksi ja puoli tuhatta. Lievestuoreen suurin työnantaja on Millog (Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen strateginen kumppani), joka työllistää vajaat 200 henkeä.

 

Aikoinaan Sellutehtailija Rafael Haarla tuki voimakkaasti kylän sivistyspyrkimyksiä. Hän mahdollisti koulun työntekijöidensä lapsille. Vuonna 1946 perustettiin Lievestuoreen kansalaisopisto. Ohjelmassa oli aluksi ammatillisia aineita ja vieraita kieliä. Opisto sai 1961 Haarlalta oman toimitilan. Lievestuoreen yhteiskoulu perustettiin 1948 ja se oli Laukaan ensimmäinen oppikoulu.

 

Lievestuore sijaitsee valtateiden 9, 13 ja 23 varrella. Valtatiet eivät kulje taajaman läpi, mutta linja-autovuoroja ajetaan runsaasti Lievestuoreen kautta. Jyväskylään on matkaa 25 kilometriä ja Vaajakosken palveluihin 17 kilometriä. Harmillisesti junien pysähtyminen Lievestuoreen asemalla lakkautettiin hiljattain.

 

Lievestuoretta edustaa urheiluseura nimeltään https://www.lievestuoreenkisa.fi Lievestuoreen Kisa. Urheiluseura on toiminut jo vuodesta 1927 lähtien ja sen toimintaa pyörittävät lajijaostot: hiihto, suunnistus, pesäpallo, jääurheilu, lentopallo ja yleisurheilu. Pesäpallolla on pitkä historia seurassa. Tällä hetkellä Kisan lippulaivana toimii miesten pesäpallojoukkue, joka pelaa miesten ykköspesistä. Seuran kuuluisin jäsen on ollut olympiavoittaja ja kansanedustaja Sylvi Saimo.

 

Kuntalaisten keskuudessa kylää kutsutaan myös nimellä Liepee, joka taipuu adessiivissa Liepeellä. Asukkaita kutsutaan liepeeläisiksi.

Toivon näkymät

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4218

Lievestuore tarvitsisi uudet ”sellutehtaat” luomaan työpaikkoja ja sen myötä lisää asukkaita ja palveluita. Taajaman sijainti on mitä parhain. Rautatiet voitaisiin elvyttää uudelleen käyttöön. Vesistö ja luonto voitaisiin valjastaa matkailukohteena kansainvälisille markkinoille. Taajamasta löytyy kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, jotka toimisivat mutkattomasti niin yrittämisessä, taiteen luomisessa kuin väljässä asumisessakin. Näistä mainittakoon erityisesti entisen Sellutehtaan ympäristö Majaniemi ja Majasaari.

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4218 

 

 

Majasaari ja Majaniemi

Rafael Haarlan rakennuttama ja arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnittelema, kunnostettu Haarlanlinna -paritalo seisoo ylväänä, kvartsikivirapattuna ja hohdokkaan valkoisena teiden risteyksessä. Vieressä tehtaan vanha paloasema kunnostettuna asuinkäyttöön. Haarlantien päässä, niemenkärjessä avautuu tehtaanjohtajan upea englantilaistyyppinen kivitalo. Majaniementietä edetessä uudisrakennusten välistä putkahtaa punatiilinen tehtaan vanha saunarakennus. ”Keskieurooppalaistyylinen”, iso rakennus kätkee sisäänsä nykyisin neljä erillistä asuinhuoneistoa ja sen piha-alue on kauniisti käsityönä somistettu. Majasaarentien puolella sijaitsee kunnostettu työnjohtajan asunto mahtavine tontteineen ja venelaitureineen. Henkeäsalpaavat järvimaisemat avautuvat kaikkien asuntojen ikkunoista. Isot, puistomaiset tontit ja luonnon kosketettavuus tarjoavat nykyisille ja tuleville Liepeeläisille täysin uuden ulottuvuuden elämiseen ja asumiseen sekä ”unohdetun” kylän elvyttämiseen.

 

©

paivi@toukotar.fi